21.11.2019

Kipeä ja jäykkä akillesjänne.


Akillesjänteen tendinopatia (AT), on yleisimpiä nilkan alueen rasitusvammoja. AT:ta esiintyy n. 6-9.5%:lla urheilullisesta väestöstä ja n. 11%:lla vähän liikkuvasta väestöstä. Tyypillisiä oireita ovat itse jänteeseen lokalisoituva kipu, jäykkyys liikkeelle lähtiessä (varsinkin aamuisin) ja aktiviteetteja rajoittavat kivut (kävely, juoksu, yms.). Kipua voi esiintyä jänteessä tai kantapäässä johon jänne kiinnittyy. Oireet voivat vaikuttaa huomattavasti elämänlaatuun ja arkisiin askareisiin. 

Yleistä AT:ssa ja muissakin jännevaivoissa on ns.”Warm up pattern”. Suomeksi: kun lähdetään liikkelle, jänne on kipeä mutta jänteen lämmetessä, kivut myös helpottavat. Pitkään kestäneessä jännevaivassa kipu ei enää helpota lämpenemisen myötä. 

 

Akillesjänteen tutkimista klinikalla.

 

Uusimmissa tutkimuksissa on todettu että akillesjänteessä ei ole merkittävästi tulehdukseen viittaavia soluja AT tapauksissa. Siksi yleisesti parempi olla puhumatta akillesjänteen tulehduksesta, en silti väitä etteikö näitä tulehdus tapauksia olisi olemassa. AT:ssa akillesjänne on yleensä paksuuntunut ja epätasainen. Tutkimuksissa jänteistä on löydetty kollageenisäikeiden repeytymistä ja uudisverisuonitusta. Nämä löydökset viittaavat ylikuormitukseen ja rappeutumiseen.

AT:ta hoidetaan ensisijaisesti kuormituksen hallinnalla ja jännettä vahvistavilla harjoitteilla. Jänteet vaativat kuormitusta vahvistuakseen ja pitkittynyt lepo on jänteille haitallista. AT:n hoidossa käytetään joskus nilkkatukia tai tukipohjallisia mutta näidenn käyttöä ei nykytiedon valossa suositella. (2)

Kortisonipistokset ovat myös varsin yleisiä AT:n hoidossa, niiden avulla saadaan kyllä lyhytaikaista apua mutta kortisonipistoksilla on haittavaikutuksensa. Jopa 82% tutkimuksista jossa AT:ta hoidettiin kortisonilla todettiin haittavaikutuksia joihin kuului mm. Jänteen rappeuma, repeämä ja jänteen vetolujuuden aleneminen. Vaikka mahdollisia haittavaikutuksia onkin, niiden riski on matala ja vaikeissa kiputiloissa kortisonista voisi olla hyötyä.

Lähteet:

Hong-Yun ym 2016. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5112330/

Wilson ym 2018. https://bjsm.bmj.com/content/52/24/1564

Van der vlist ym 2019. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30718234

Murphy ym 2018. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29766442

Longo ym 2009. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19440139


Ota yhteyttä


Varaa aika

Riku Rantanen

Osteopaatti

Urheiluhieroja

Personal trainer

info@rikurantanen.fi

044 5841842